Pyökin ominaisuuksia
Pyökki on suuri jalopuu, jonka tiheä oksisto koostuu useissa kerroksissa vaakasuorassa kasvavista oksista. Pyökin kaarna on hopeanharmaata. Lehdet ovat useimmiten tuoreen, hohtavan vihreitä – ja niitä voi myös syödä. Lehdet kasvavat vaakatasossa, jotta ne pystyvät imemään itseensä mahdollisimman paljon auringonvaloa. Pyökin tiheä oksisto ei päästä lähes ollenkaan valoa lävitseen. Tämän vuoksi vanhat pyökkimetsät ovat niin pimeitä, että niissä pystyy hädin tuskin lukemaan kirjaa keskellä päivää. Varjoisuus vaikuttaa myös puiden alla kasvaviin kasveihin, sillä harvat pensaat ja puut pystyvät kasvamaan pyökkien alla. Pyökki vaikuttaa myös maaperään, joka kuivuu ja muuttuu runsasturpeiseksi. Tällainen maaperä on muille kasveille huono kasvualusta.
Pyökki on yksikotinen kasvi. Se tarkoittaa, että yhdessä ja samassa pyökkipuussa on sekä hede- että emikukkia. Pyökin terhot ovat kolmikulmaisia. Oravat ja pikkulinnut levittävät niitä syksyllä juuri ennen kuin pyökkien lehdet alkavat tippua.
Painava puu ei kellu
Pyökki on niin kutsuttu jalopuu. Jalopuita istutetaan kauneutensa takia usein puutarhoihin ja puistoihin.
Pyökkiä on perinteisesti käytetty polttoaineena sekä huonekalujen ja veden kanssa kosketuksessa olevien esineiden, kuten myllyjen vesirattaiden ja veneiden keulojen, valmistuksessa, koska pyökki on painavaa eikä normaalisti kellu.