Ruotsin yleisin puulaji on pioneeri
Koivu on niin kutsuttu pioneeripuu, joka kasvaa ensimmäisenä myrskyn, metsäpalon tai hakkuun jälkeen. Koivun vaaleassa rungossa on tummia pilkkuja.
Koivuja on noin 60 eri alalajia, mutta niistä vain kolme kasvaa luonnonvaraisena Ruotsissa, ja näistä kolmesta vain kahta käytetään huonekalujen ja lattioiden raaka-aineena: raudus- ja hieskoivua. Eri koivulajit voivat risteytyä keskenään.
Koivu on yksikotinen kasvi. Hedekukat eli norkot näyttävät talvisin pieniltä, noin 2,5-senttisiltä toukilta, jotka roikkuvat lehdettömän koivun oksissa.
Sitkeä selviytyjä
Suurimman osan koivupuusta voi käyttää hyödyksi joko sellaisenaan tai jalostettuna. Lehdistä voi tehdä teetä, jossa on paljon C-vitamiinia, mahlasta voi tehdä vaahterasiirapin kaltaista siirappia tai sitä voi käyttää, jolloin siitä saadaan alkoholipitoista juomaa. Koivun talvisilmuja voi syödä sellaisenaan tai keitettynä. Koivu on sitkeytensä ansiosta yksi neljästätoista tärkeimmästä villistä kasvilajista.