Puut ylläpitävät elämää

Puilla on ollut erittäin suuri merkitys ihmisille vuosisatojen ajan, eikä maapallolla olisi luultavasti elämää ilman puita. Puut synnyttävät happea ja imevät hiilidioksidia, ja tuottavat näin hengittämäämme ilmaa. Puista saamme ruokaa sekä raaka-ainetta, josta voimme valmistaa työkaluja ja taloja.

Puita on kahta eri tyyppiä, havu- ja lehtipuita. Useimmat havupuut ovat ikivihreitä. Ne ovat yleisempiä kylmemmillä alueilla. Lehtikuusta lukuun ottamatta havupuut eivät pudota neulasiaan talveksi. Lauhkeassa ja kylmässä ilmastossa lehtipuiden lehdet putoavat syksyllä. Pudottamalla lehtensä puut säästävät energiaa talvea varten. Myös muissa osissa maailmaa, kuten trooppisilla, subtrooppisilla ja kuivilla alueilla, lehtipuut pudottavat lehtensä kuivan kauden aikana tai muussa vaiheessa vuotta sademäärän vaihtelun vuoksi.

Puun kolminaisuus

Kaikki puut koostuvat kolmesta osasta: juurista, rungosta ja oksistosta. Juurien tehtävänä on välittää puulle vettä ja mineraaleja maasta, säilyttää ravinteita ja kiinnittää puu maaperään. Oksisto on lehtien tai neulasten peittämää. Oksiston lehdet ovat puun ”aineenvaihdunta” eli ne yhteyttävät. Rungon tehtävinä on tukea oksistoa ja siirtää vettä juurista oksistoon. Kuumana kesäpäivänä puun oksistoon saattaa siirtyä jopa kuutiometrin verran vettä. Runko sisältää runsaasti selluloosaa ja ligniiniä, minkä vuoksi puuaines on kovaa. Puu on erinomainen lattioiden, talojen, työkalujen, huonekalujen, lelujen jne. rakennusmateriaali siksi, että se on kovaa ja kestävää, mutta silti melko helppoa työstää.

Puumateriaalin ulkonäkö riippuu puun ytimestä ja vuosirenkaista

Rungon ulommaista kerrosta kutsutaan pintapuuksi. Se on yleensä väriltään ydinpuuta vaaleampaa, mutta ei kuitenkaan kaikissa puissa. Poikkeus on esimerkiksi kuusi. Pintapuussa on paljon nestettä. Ydinpuu on rungon sisin osa ja se on normaalisti pintapuuta tummempaa solujen sisältämän pihkan, rasvojen ym. vuoksi. Koivussa ja pyökissä ei ole selvästi erottuvaa ydinpuuta, ja siksi niitä kutsutaan pintapuiksi.

Pintapuuta vähemmän kosteutta sisältävä ydinpuu koostuu kuolleista soluista. Osa puun rungosta koostuu niin kutsutusta ytimestä, joka sisältää varastoituja ravinteita. Ravinteet kulkevat rungon ytimeen ja sieltä pois säteittäisesti sijaitsevien solujen eli ydinsäteiden kautta. Kaikissa puulajeissa on ydinsäteitä. Tammen ja saarnen ydinsäteet ovat selvästi näkyvissä, mutta pyökin ydinsäteitä ei pysty erottamaan ollenkaan.

Keväisin puun alkaessa kasvaa muodostuu kevätpuuta. Sen suuret ohutkalvoiset solut tarjoavat puulle parhaimmat mahdolliset kasvuolosuhteet. Puu kasvaa hitaammin kesällä kun pienemmät ja paksukalvoisemmat rungon kantavan osan muodostavat solut muotoutuvat. Kyseinen prosessi tapahtuu aina kasvukauden aikaan, jolloin puu paksunee ja tuottaa uusia vuosirenkaita. Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee puulajien ja kasvuolosuhteiden mukaan. Lehtipuissa on enemmän kesäpuuta kuin havupuissa, joten lehtipuut ovat yleensä tiheämpää puuta.

Puu: ihanteellinen lattiamateriaali

Puu on erittäin käyttökelpoinen ja monimuotoinen materiaali. Puulla on esimerkiksi erittäin hyvät lämpöominaisuudet. Vanhemmissa rakennuksissa puuta on käytetty jopa lämmöneristyksenä.

- Puu on anisotrooppinen materiaali, eli sen ominaisuudet eri suuntiin ovat erilaiset esimerkiksi imiessään itseensä kosteutta tai haihduttaessaan sitä.
- Lisäksi puu on heterogeeninen materiaali eli puun eri osien ominaisuudet ovat erilaisia. Kevätpuu ei ole samanlaista kuin kesäpuu eivätkä oksat ole samanlaista materiaalia kuin runko.
- Puu on hygroskooppinen materiaali. Tämä tarkoittaa sitä, että puu mukauttaa kosteuspitoisuutensa ympäröivän ilman suhteelliseen kosteuteen.
- Lisäksi puu on rheologinen materiaali eli se muuttaa muotoaan jatkuvan kuormituksen alaisena ja sen väri voi muuttua ajan mittaan.

Puu laajenee ja kutistuu kolmessa suunnassa. Anisotrooppisilla ja hygroskooppisilla ominaisuuksilla on suurin merkitys lattianvalmistuksen kannalta. Juuri näiden ominaisuuksien vuoksi Kährsin monikerroksinen lattiarakenne on niin onnistunut ratkaisu. Puun anisotrooppisuus toimii nerokkaan yksinkertaisesti sen hygroskooppisuuden vastapainona.